Kööpenhamina ja rakas Guldsmeden Axel
Terveiset keväisestä Kööpenhaminasta!
Vietimme vappuviikonlopun koko perheen voimin yhdessä lempilomakohteistamme. Kevääntulon juhlistamisesta Tanskassa on muodostumassa ihana pikku traditio jota vaalimme lämmöllä.
Rakkaustarina joka alkoi Guldsmeden Bertramista
Kaikki taisi alkaa siitä kun jo vuosia sitten varasimme matkan Köpikseen ja löysimme tuttavien suosituksesta Hotel Guldsmeden Bertramsin, joka on ketjun ensimmäinen hotelli Kööpenhaminassa. Bertramsissa on 47 huonetta, mikä tekee siitä jo kokonsa puolesta ihanan tunnelmallisen, henkilökohtaisen paikan.
Rakkaussuhde tähän hotelliketjuun lähti ensi askelista ovesta sisään. Balilaiset huonekalut, astiat, koriste-esineet ja henkilökunta toimivat kaikki sopusoinnussa, luoden vierailulle ihanan vieraanvaraisen tunnelman ja raamit. Siihen päälle aamupalatarjoilu joka on jotain aivan muuta kuin perinteinen hotelliaamupala. Muistan vieläkin sen tunteen kun astuimme aamiaishuoneeseen ja näin koko huikean valikoiman. Yksi tuolta ensimmäiseltä reissulta käyttöön jäänyt superherkku on hunajaan upotetut mantelit :)
Ekologisempaa hotelliasumista
Guldsmeden on ekologinen hotelliketju jonka omistajat satsaavat vahvasti luomuruokaan sekä ekologisuuteen kaikkeen hotellinpitoon liittyvässä - shampoista ja niiden pakkauksista lähtien. Hotellista ei siis napata mukaan pieniä muovipurkkeja shampoota, eikä yksittäispakattuja suihkumyssyjä. Sen sijaan huoneista löytyy täytettävät pakkaukset I Love Eco Essentials -sarjan luomushampoita ym pesuaineita (Mádaran valmistamia), pyyhkeet ovat luomupuuvillaa ja kestävää materiaalia jne...
Tällä reissulla huoneista ei enää löytynyt edes lähdevesipulloja, sen sijaan kaksi tyhjää pulloa joissa oli lappu: "great water straight from the tap". Ota siis tästä pullo ja täytä sitä hanasta [urpå]. Tanskassa, kuten Suomessa on erittäin puhdasta vesijohtovettä, mikä tekee lähdeveden roudaamisesta aivan turhaa hommaa. (Tosin itse en pidä tanskalaisveden mausta, mutta se on sivuseikka). Hotelliketjun tiloista ja toiminnasta löytyy monia pieniä yksityiskohtia joista muodostuu saumattoman toimiva ja miellyttävä kokonaisuus.
Guldsmeden Axel - balilaishenkinen keidas Kööpenhaminan urbaanissa ytimessä
Olemme viime kerroilla yöpyneet Kööpenhaminan reissuilla Guldsmeden Axelissa Bertramin sijaan, lähinnä Axelin superkätevän sijainnin vuoksi. Axel löytyy vain parin korttelin päästä rautatieasemalta, mikä tekee siirtymistä kentältä hotellille ja takaisin todella vaivatonta. Lisäksi Axelista pääsee nopeasti kävellen tai pyörällä joka suuntaan hotellin keskeisen sijainnin ansiosta. Hotellilta voi näppärästi vuokrata "jopon" alleen ja lähteä rullailemaan pitkin kaupunkia. Myös christianiapyöriä on helppo ja melko edullinen vuokrata lähistöltä, jolloin mukaan saa kätevästi koko pesueen.
Axelin sisäänkäynnin tunnistaa jo kaukaa kadun toisesta päästä. Tavallisesta kivitalosta työntyy ulos vihreä keidas josta tulee mieleen Narnia-elokuvan sisäänkäynti satumaailmaan. Unelman omainen vihreä pilvi keskellä kiveä ja betonia, joka houkuttelee käymään sisään. Hotellista löytyy mm. spa, mukava oleskelutila jossa matkailijat viihtyvät ja mahtava henkilökunta joka tuntuu pysyvän jokseenkin samana vuodesta toiseen - sekin kertoo mielestäni jo paljon viihtyisyydestä :)
Miten pieni teko voi jättää suuren jäljen
Saavuimme rautatieasemalle lauantaina, kohtuullisen kaatosateen saattelemana (mikä ei muuten harmittanut tippaakaan kun näki millainen lumimyrsky riehui samaan aikaan Suomen päässä). Puolivälissä matkaa hotellille joku täysin tuntematon nainen kääntyi minun puoleeni ja ojensi sateenvarjon sanoen "it's for you and your children, I have two." Tuossa eleessä oli jotain huikeaa :) En ehtinyt selittää, ettei meillä ollut enää pitkä matka hotellille. Nainen jatkoi matkaansa, mutta itselleni jäi tuosta lyhyestä hetkestä ja kauniista eleestä aivan mieletön olo joka tuntuu sydämessä vieläkin. Miten ajattelevaista! :) Kunpa [olen muuten aina luullut että se kirjoitetaan "kumpa", mutta.. ei sitten, kiitos kielioppitajuisen mieheni ja kielitoimiston ohjepankin] tajuaisin itsekin tehdä useammin tuollaisia pieniä tekoja arjessa..
Olimme perillä hotellilla todella aikaisin, aamu 7 paikkeilla. Huone ei vielä ollut valmiina, mutta eipä meilläkään ollut kiire minnekään. Jäimme odottelemaan hotellin aulaan ja pian saimmekin jo kuulla sopivan huoneen vapautuneen. Se oli kuulemma aivan erityinen huone ja saisimme sen jos lupaisimme, että lapset eivät temppuile rappusissa [silmänisku]. Öh.. juu. Sopihan se. Päästyämme huoneeseen koko homman juju valkeni meille: olimme saaneet upgraden perushuoneesta hotellin toiseen penthouse sviittiin omalla kattoterassilla ja poreammeella/paljulla! Lapset olivat aivan myytyjä ja niin olimme mekin :)
Matka sujui siis pumpulinpehmoisissa tunnelmissa heti ensimetreiltä asti. Mutta, oli käytössä sitten sviitti, tai tavallinen huone, Guldsmeden on tarjonnut kerta toisensa jälkeen aivan ihanan asumiselämyksen.
Tällä reissulla ruokailimme ensikertaa hotellin omassa ravintolassa. Ruoka on yksinkertaista, mutta maukasta ja mutulla sanoisin, että ravintolassa hyödynnetään ravintolatarjoilujen ja aamiaistarjoilujen välillä ruokia viisaasti. Guldsmedenin aamupalalla tarjottavassa myslissä on esimerkiksi hyödynnetty kuivahtaneita leipiä ja se on superhyvää! Olen nimenomaan Guldsmedenista oppinut käyttämään samaa jippoa kotona, omaa mysliä valmistaessa.
Tilasimme hotellin ravintolassa kasvislasagnen, joka tarjoiltiin yksittäisannoksena valurautapadasta sekä caesar-salaatin kanalla. Lapset maistelivat perunapaistosta sekä rapeaa salaattia ja kasviksia.
“Love food - hate waste”
"Love food - hate waste" on teema, joka hotelliketjussa otetaan vakavasti, laadusta ja mausta tinkimättä. Tämä on yllättävän tärkeä juttu hotellimaailmassa, missä muutoin kertyy helposti turhaa jätettä huikeita määriä. Samaa ohjenuoraa kannattaisi jokaisen noudattaa omassa kodissakin.
Lasten kanssa reissatessa fokus muuttuu
Poistuimmeko siis laisinkaan hotellihuoneesta? No kyllä.. Vaikka huone oli viihtyisä, paistoi ulkona aurinko täydeltä terältä. Kävelimme käytännössä koko sunnuntain lasten tahtiin pitkin Kööpenhaminan katuja ja seikkailimme Tivolissa (kerrankin ajoitimme visiitin niin, että huvipuisto oli auki!). Ilmeisesti päivä venyi sen verran pitkäksi, että se kävi hieman raskaaksi nuorimmaiselle. 3-vuotias tyttäremme väsähti iltapäivästä totaalisesti, emmekä sinänsä ihmetelleet tilannetta, sillä pikkuneiti ei missään välissä malttanut käydä päiväunille jotka muuten ovat erottamaton osa päivärytmiä. Kun vihdoin pääsimme takaisin hotellille 18 maissa, Daniela ryömi saman tien peiton alle ja kävi nukkumaan. Tunnin, parin päästä tyttö heräsi ja oli kuuma kuin kekäle.
Seurailin tilannetta tunnin verran ja totesin, että nyt nousi kunnon kuume. Ei muuta kuin apteekkia metsästämään. En tiedä miten ihmiset ennen vanhaan pärjäsivät - nyt ei tarvinnut muuta kuin kirjoittaa "nearest pharmacy" google mapsiin puhelimessa ja lähteä liikkeelle. Lähin apteekki löytyi alle puolen kilometrin päästä ja sieltä sopivat särkylääkkeet sekä kuumemittari.
Kuume laski ensimmäisen särkylääkkeen jälkeen asteella 38 asteeseen. Noin kuuden tunnin päästä uskalsin antaa toisen tabletin, mutta silläkään ei tuntunut olevan vaikutusta. Aamulla heräsin kun korvan vieressä sirkutti täysin terveen oloinen tyttö! Mitä tapahtui? Oliko se happimyrkytys? Auringonpistos? Ylirasitus? En tiedä, mutta olen todella kiitollinen, että selvisimme säikähdyksellä eikä matkasuunnitelmaan tarvinnut lisätä reissua terveyskeskukseen.
Maanantaina teimme perinteisen visiitin Torvehallerneen - paikalliseen kauppahalliin ja taas pitkähkön kävelyn keskustan alueella, samalla sopivaa lounaspaikkaa etsiskellen. Lapset jaksavat kyllä pienestä pitäen kävellä uskomattoman pitkiä matkoja! Pienempää, 3-vuotiasta sain välillä kantaa jonkun matkaa ja sitten taas löytyi uutta energiaa kävellä omin jaloin.
Ruokailua fiiliksen mukaan
Tavallisesti reissumme Tanskaan ovat olleet enemmän tai vähemmän kulinaristisesti painottuneita. Löydät joitain ruokapaikkasuosikkejani esimerkiksi tästä kirjoituksesta.
Emme harrasta niinkään fine diningia vaan metsästämme persoonallisia paikkoja joista saa hyvää ruokaa. Lasten kanssa fokus muuttui hieman. Lapsemme ovat kyllä monipuolisia ruokailijoita, mutta pelkkä ravintolarundi olisi pikkuisille melko tylsä kokemus. Näin ollen Tivolin rooli painottui, kävimme huviksemme ihmettelemässä lelukaupoissa ja pysähdyimme katselemaan varmasti joka ikistä katutaiteilijaa. Lasten kanssa reissaaminen pakottaa hyvällä tavalla vähän pysähtymään ja katselemaan ympäröivää maailmaa uusin silmin. Kultainen mies kadulla.. koukeroin koristeltu kaivonkansi.. numerot hotelliportaikon tasanteilla... Sarveis- ja tärykalvoille ja tallentuu aivan erilainen kuva- ja äänimaailma kuin kenties aikuisten kesken matkustaessa. Se on aika ihanaa :)
Niin ja se ruoka. Olimme iltaisin niin poikki koko perhe, että päädyimme piipahtamaan kotimatkalla lähimmässä Irmassa (yksi suosikkipaikkojani Kööpenhaminassa! :D ) hakemassa päivällistarpeita. Tuntuu muuten luksukselta, kun ruokaostosten lomassa saa poimia pullon hyvälaatuista viiniä mukaansa, ilman että tarvitsee lähteä metsästämään Alkoa tai Systembolagetia... Vappuaattona noudin Irmasta tapaspöydän ainekset ja pullon kuohuvaa.
On todella helppoa koota kiva pikku tapaslajitelma perusmarketin antimista. Joku minua pikkutarkempi olisi varmaan jäänyt tutkimaan juusto- ja leikevalikoimaa tarkemminkin, mutta väsymyksessä ja nälässäni turvauduin valmiisiin ratkaisuihin. Tapaspöytään päätyi:
kuivattua aprikoosia
valmis tapas-annos jossa oli fetaa, täytettyjä mini-chilipaprikoita, oliiveja
valmis juustotarjotin
purkki vihreitä oliiveja (lasten suursuosikki)
pieniä keltaisia terttutomaatteja
kahta erilaista crostinia
minisalameja (ei koskaan ehditty näihin saakka, jäivät matkaevääksi)
kahta erilaista leikettä (minulle ei nykyään enää liha tahdo maistua, mutta muulle perheelle kyllä)
Jälkiruoaksi nappasin mukaan valmiin tuorehedelmäsalaatin ja purkin valmiiksi kopisteltuja granaattiomenansiemeniä. Niin paljon kuin olen tuolle valmiiksi kuoritulle granaattiomenalle kaupassa naureskellutkin, on pakko myöntää että aion ostaa sitä jatkossakin. Granaattiomenan kuoriminen on sotkuista tai ainakin aikaavievää hommaa. Sen lisäksi granaattiomenasta ei koskaan tiedä päällepäin odottaako sen sisällä kalpeita siemeniä vai ihanan mehukkaita ja tummia siemeniä. Valmiiksi kuorittuna tuo ei ole mikään mysteeri ja ah miten helppoa... Muuten kyllä tykkään ostaa hedelmät ja vihannekset kokonaisina :)
Sponssi-info
Kaikesta hehkutuksesta huolimatta, tämä kirjoitus ei ole sponsoroitu. :)
