Sisko kävi kylässä reilu viikko sitten ja päädyimme kolmestaan Casa Largoon syömään. Casa Largo löytyy Helsingistä Sokoksen talosta. Aiemmin paikalla oli pitkään Memphis, mutta nykyään tämä espanjalaishenkinen tapas-ravintola. Casa Largo kuuluu S-ryhmän ravintoloihin ja kyllähän paikasta aistiikin sen tietyn ketjuravintolan fiiliksen. Kuitenkin paikka on paremmasta päästä S-ryhmän ravintoloita Helsingissä.

Kalle tilasi alkuruoaksi lajitelman kylmiä tapaksia.

Lajitelmaan kuului Ensalada de tomate y feta, eli tomaatti-fetasalaatti. Feta oli todella maukasta! Kupissa keskellä näkyy Aceitunas en escabèche eli vihreitä oliiveja ja valkosipulia + jotain yrttiä. Nämä vihreät oliivit olivat kaukana niistä kaupan säilykeoliiveista. Todella maukkaita olivat. Kolmantena lautaselta löytyi Berenja y pan rústico eli munakoisoa ja maalaisleipää, ihan ok kuulemma sekin.

Pääruoaksi Kalle tilasi Caballa a la parilla eli kokonaisena paistettua makrillia.

Tuo makrilliannos oli kaikista annoksista näyttävin. Kuvakulma ei nyt tee tuolle annokselle oikeutta, mutta lautasella se näytti upealta kaikkine väreineen. Annos oli kuulemma "ihan jees" - perushyvää kalaa. Lisukkeeksi Kalle valitsi Patatas bravas eli espanjalaisen version ranskiksista. Annos oli kuulemma sekin ihan ok. Itse en maistanut, mutta kastikkeineen se näytti minusta nakkikioskiruualta.

Oma pääruokani oli Solomillo a la pimienta eli härän sisäfilettä ja kermaista pippurikastiketta. Tämä oli ihan hyvä annos. Reilun kokoinen pihvi jonka alta löytyi oikeastaan annoksen paras osa - sellaista "raastettua" ja rapeaa lihaa. Ihan mielettömän maukasta. Itse pihvi oli vähän kuiva (itsepähän pyysin kypsänä) ja pavut, kuten kuvastakin näkyy, taisivat olla pakastepapuja eivätkä myöskään kovin maukkaita. Kokonaisuudessaan annos oli ankean näköinen. Lisukkeeksi valitsin Ensalada eli salaattia. Salaattiannos oli todella hyvä - ei mikään perus salaatti-tomaatti-kurkku-sekoitus vaan sisälsi marinoituja kasviksia ym.

Saara päätti syödä tapaksia kuten paikan henken kuuluukin. Toisin kuin Espanjassa, täällä tapakset tuodaan kaikki kerralla pöytään, mikä ainakin itseltäni vie vähän fiiliksen ja ilon tapasten tilailusta, maistelusta ja syömisestä. Saaran tilauksesta löytyi: Pan tumaca (tomaattileipä). Tämä oli meille suuri pettymys. Lautasella komeili kolme reilun kokoista palaa leipää ja yksi puolikas tomaatti. Tunsimme itsemme petetyiksi kunnes asiasta tarjoilijalle kommentoidessamme saimme asiallisen oppitunnin espanjalaisesta tomaattileivästä. Toisin kuin bruschettan kanssa, pan tumaca tarjoillaan juuri näin ja tomaattia kuuluisi hieroa leivän päälle. Annos ei siis ollut huijausta ja ongelma oli omassa tietämättömyydessämme :)

Ensalada de patata y mejillones ahumados eli peruna-savusimpukkasalaatti oli ja pysyi pettymyksenä sekin. Kuten kuvasta näkyy, näytti annos lähinnä perunasalaatilta ja makukaan ei kuulemma ollut kovin hääppöinen.

Onnistuneempia tapasannoksia oli Albondigas en salsa de tomate eli lihapullat tomaattikastikkeessa.

Paras tapaksista oli ehdottomasti Queso de capra a la plancha eli hunajan kera tarjoiltu friteerattu vuohenjuusto. Nam!

Viimeisenä Pollo al ajillo eli valkosipulikananpoikaa. Tämä oli kuulemma myös oikein maukas annos.Kun kaikista ruuista oli selvitty, päätimme vielä pitää kunnon jälkkäriraadin. Tilasimme kolme viidestä tarjolla olevasta jälkiruoasta, osin tarjoilijan suositusten mukaan.

Saaran valinta oli Helado de quesos cabra eli vuohenjuustojäätelöä hunajalla ja pähkinöillä. Tätä jädeä ei kuulemma saa juuri muualta kuin Casa Largosta ja ajoittain Hakaniemen kauppahallista. Jäätelö ei ollutkaan ihan Saaran mieleen ja päätyi Kallen syötäväksi joka puolestaan tykkäsi mausta kovasti.

Kallen valinta, joka sitten päätyi Saaran syötäväksi oli Churros, eli espanjalaiset munkit. Käytännössä nämä olivat munkkitaikinaa uppopaistettuna maitosuklaavaahdon kera. Ihan hyvä, miedon makuinen jälkkäri.

Oma valintani oli Sorbete de fresa ecológica eli luomumansikoista valmistettu sorbetti. En edes ole mikään erityinen sorbettien ystävä, mutta tämä maistui ihanan pehmeälle ja raikkaalle. Täyden kympin jälkiruoka kuumaan kesäpäivään!

Kaiken kaikkiaan Casa Largo oli "ihan jees" kokemus ruokineen sekä mukavan tarjoilijamme ansiosta. Varmaan sinne päädytään toistekin syömään, mutta ei tämä nyt ihan parhaiden ravintoloiden listalleni pääse. Hyvää perusvarmaa ruokaa, mutta paikasta puuttuu jotenkin se "henki" ja ruoka oli tosiaan pääasiassa "ok", mutta ei "vau!".